Lions Camp naturally in Suonenjoki

Leiriläiset ja luonto
suurin kiitoksen paikka


Erittäin onnistuneeksi luonnehtivat Suonenjoen lions-klubien edustajat ensimmäistä kansainvälista nuorisoleiriään, FINN NATURE LIONS CAMP. Leiri järjestettiin Suonenjoella 18-28. heinäkuuta ja sen suojelijana oli Lion, ympäristöministeri Sirpa Petikäinen. Leirille osallistui 34 nuorta 17 eri maasta ja sen johtajana oli lion Reijo Kytölä.

Oli sanomattakin selvää, että silloin kun osanottajat tulevat esimerkiksi Australiasta, Japanista, Ranskasta, Italiasta ja Isrelista joutuvat järjestäjät suurten haasteiden eteen.
- Ruoka oli ehkä eniten etukäteen askarruttanut seikka jo pelkästään kulttuurierojen vuoksi. Tästä
 saimmekin ymmärrettävästi tervetulleita vinkkejä vastaisen varalle.

Jokunen pitkähkö esitelmä oli toinen rakentavan palautteen paikka. Leirin tarjoama monipuolinen kosketus luontoon korvasi osanottajien mielestä muut mahdolliset puutteet, arvelevat leirin järjestäjät.

Luonto ja ympäristö kiintoisia

 Suonenjoen kanasianvälisen leirin teemaksi oli tietoisesti haluttu valita luonto ja ympäristö. Ohjelman runko rakennettiinkin tästä näkökulmasta. Suomessa järjestettiin tänä vuonna kolme lions-leiriä, joista Suonenjoen leiri oli suurin.
 Sisäsavolainen luonto ja luonnonläheiset elinkeinot, maa- ja metsätaloudesta marjanviljelyyn ja matkailuun, olivat tutustumiskohteita.
 Leirin suojelija, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen kävi puhumassa leiriläisille ministeriönsä ponnisteluista ympäristömme suojelemiseksi. Ympäristöuhkina hän näki idästä tuulen mukana kantautuvat päästöt, maatalouden aiheuttamat ympäristökuormitukset järvillemme ja liikenteen saasteet.
 K-piirin nuorisovaihtojohtaja Matti Tallgren ja liiton nuorisovaihtojohtaja Jouko Punnonen kävivät myös tutustumassa leiriin.
 Leirin keskuspaikkana oli Suonenjoen maatalousoppilaitos, jossa myös asuttiin. Sen jälkeen kun leiriläiset olivat tutustuneet toisiinsa alkoi varsinainen ohjelma. Ensin katsastettiin kaupungintalo, saatiin selkoa koululaitoksesta ja tehtiin kiertoajelu kaupungin eri osissa.
 Vielä vuosisadan alussa Iisvesi oli yksi Suomen suurimmista sisävesisatamista. Satamaan syntynyt sahateollisuus tarvitsi runsaasti työntekijöitä ja nämä asuntoja. näin syntyi Kolikkoinmäen asuntoalue, jossa talot rakennettiin paikoitellen vain muutaman metrin päähän toisistaan kapean kujanteen molemmin puolin.
 Lintharjun luontopolku metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusasema, taimitarha ja sahateollisuus olivat alkuajan käyntikohteita. Tohtori sirkka sutinen selvitti tutkimusasemalla tehtävää ilmansaatetukimusta, johon osallistuvat pohjoismaat ja Saksa.

Ortodoksimuseosta kansallisherkkuun

 Savon pääkaupunki, Kuopio, tarjosi paljon mielenkiintoista nähtävää leiriläisille. Ortodoksinen museo oli monelle todella eksoottinen vierailukohde.
 Kaupungista saatiin hyvä käsitys kiertoajelun ja paikallisradioon tutustumisen kautta. Luonnollisesti käytiin myös Puijolla.

 

Käynti Ympäristö kunnissa, kalastusta ja kanoottiretki olivat leirin loppupuolella ohjelmassa. Kanoottiretki oli monelle uusi ja jännittävä kokemus. Niitä varten, joita kanootti ei kiinnostanut oli varattu mahdollisuus osallistua taideleiriin.


Kiviharjun tilalla tutustuttiin suonenjokelaiseen tärkeään elinkeinoon, Suomen kansallisherkun eli mansikan tuotantoon. Suonenjolla tuotetaan neljännes koko maan mansikkasadosta. Kunnassa on noin 500 mansikanviljelijää, joiden yhteinen pinta-ala on n. 700 hehtaaria.
 Erikoisuuksina monen leilisäisen mieleen jäi varmasti käynti savusaunassa ja aidossa tervahöyryssä. Lion Mark Thomas kertoi leiriläisille suomalaisen saunaperinteestä ja mansikanviljelystä.
 Sunnuntaina leiriläiset kävivät kirkossa, jossa saarnasi nuorisopappi Sari Sankari. Osittain jumalanpalvelus oli toimitettiin englanninkielellä leiriläisten vuoksi. Tanskalainen Dianna Simmelsgaard luki päivän epistolan.

Riemastuttavat leiriolympialaiset ratkottiin todellisessa moniottelussa, jossa lajeina olivat muun muassa vastanteko, kyykän heitto, pussihyppy, lypsy ja heinänseivästys. Tikanheitolla varmistettiin se, että jokainen sai ainakin tuloksen.
 Varauksettoman kiitoksen leiriläisiltä ja leijonilta saivat ne suonenjokelaiset vapaaehtoiset nuoret jotka tekivät lujasti töitä leirin onnistumiseksi.
 Leiriläisten oma myönteinen ja ennakkoluuloton asenne, aktiivinen mukanaolo, avoimuus ja välittömyys jättivät meille järjestäjille tästä uudesta ja ennenkokemattomasta aktiviteetista mieluisan haikeat muistot.

Tyytyväiset leiriläiset yhteisessä kuvassa

Takaisin sivun alkuun